Onnistumisia sekä epäonnea!

Piiiiiiiiitkä postaustauko on ollut, koska blogi motivaationi on ollut aivan nollassa. Nyt ryhdistäydyn, koska halusin kertoa meidän viime viikonlopun Piikkiö kisoista sekä tämän viikon lopun Turku kisoisata!

Sen tarkemmin en Piikkiöstä selittele, mutta 80cm meni aika hassusti. Poni nimittäin tiputti jo perus radalla.. Ja ei ole tiputtanut mulla 80cm luokassa pari kertaa, ja nekin ensimmäisiä kasikymppejä.. No ehkä häntä laiskotti :D 90cm päätin tsempata, ja haimme voiton kotiin! Olin ainut joka teki uusinnassa aika rohkean tien, joten ero toiseen oli neljä sekuntia! :)Tehtiin pikkuinen uukkari ennen viimeistä estettä ;)

 

 

 

Turussa hyppäsimme viikonloppuna molempina päivinä. Mun oli tarkoitus mennä vaan lauantaina, mutta oli myös ihan pakko päästä sunnuntaina, niin menin sitten jälkkärinä. Molempina päivinä oli luokkina 90 ja 100cm. Lauantaina 90cm 367.1 (perusrata+uusinta heti perään) ja metri A.2.0. (ns. aikaluokka, ei uusintaa).. Sunnuntaina arvotelut oli luokissa toisinpäin.

Lauantaina 90cm sujui mallikkaasti. Poni ei ollut erityisen villikään, suorastaan aika paljon pohkeella ratsastettava, etenkin sen huomasi kaareteissa. Uusinnan karteet eivät oikeen onnistuneet, sillä jäimme aika paljon paikalleen sutimaan, mutta tuloksena kuitenkin kolmas sija! :) Radalla olisi kuitenkin saanut olla enemmän oikomispaikkoja ;)


100cm ja tästä mää tykkään!

Metri sujui mielestäni hyvin, ja jäi todella hyvä maku suuhun! Yksi tiputus tuli pystylle, varmaankin liiasta vauhdista ja ponin sättäämisestä, ponnistus osui liian lähelle. Aikamme olisi riittänyt jaettuun 1. sijaan, mutta yksi puomi oli rasitteena...

Sunnuntaina oli sekä epäonnea, että onnnistumisia! 90cm luokassa pääsimme peräti toiselle esteelle, kun sattu arviointi virhe, ja rysäytimme esteen sekaan.. Itse tipuin tässä rytäkässä, mutta ei sen pahemmin sattunut. Ponillekaan ei käynyt mitään, joten selvisimme pelkällä säikähdyksellä :) Este oli onneksi aika pieni pysty eikä kummallekaan jäänyt mitään kammoa.

 

Ilmoittauduin  kuitenkin metriin, sillä poni oli aivan normaali hypätessä, ja eläinlääkäri totesi ettei mitään ollut. Hyppäsimme parhaan metrimme koskaan, sillä pääsimme uusintaan, ja siellä tiputimme viimeisen esteen! En oikeastaan olisi uskonnutkaan, että pääsisimme uusintaan, enkä ollut kävellyt edes uusinnan rataa... :D Onneksi kuitenkin muistin sen ja pääsimme kunnialla maaliin :) Viimeinen este oli varjossa oleva okseri, jolla taisimme tulla liian kovaa. Mutta nyt kuitenkin tiedän,että pääsemme tuon metrin! :)